SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ TIEDOTTAA     6.2.2012

____________________________________________________________

Pelastuslaki uudistui – osa 6

Jokaisen asukkaan pitäisi tuntea kiinteistön pelastussuunnitelma

Jokaisen asukkaan tulisi tuntea asuinkiinteistönsä pelastussuunnitelma. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja asukkaille tiedottamisesta on taloyhtiön hallituksella. Pelastussuunnitelmasta tulee käydä ilmi tunnistetut vaarat ja riskit, keinot, joilla niitä ehkäistään sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle. Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Tulipaloissa kuoli tammikuussa 9 ihmistä.

Asuinkiinteistön asukkaiden turvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että he tietävät millainen pelastussuunnitelma heidän asuinrakennuksessaan on ja millaiset toimintaohjeet siihen liittyvät. Ihmisen oma toiminta on usein syynä erilaisiin onnettomuuksiin. Esimerkiksi vuosina 2009–2011 tulipaloista yli 60 % aiheutui tahallisesta tai tuottamuksellisesta toiminnasta. On tärkeää, että asukkaat tietävät asumiseen liittyvistä riskeistä ja onnettomuuksien ehkäisystä.

Sisäasiainministeriö on julkaissut asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelua koskevan ohjeen. Sen tavoitteena on helpottaa pelastussuunnitelman laatimista ja tukea omatoimista varautumista. Hyvä käytäntö on myös kouluttaa taloyhtiölle turvallisuushenkilöstö. Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Kiinteistöille, joilla ei ole aiempaa pelastussuunnitelmaa, annettiin lain voimaantullessa 1.7.2011 vuosi aikaa laatia suunnitelma. Jo olemassa olevat pelastussuunnitelmat tulee päivittää 1.7.2013 mennessä. SPEK julkaisee myöhemmin oppaan asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelusta.

Tammikuun tulipaloissa kuoli kaksi enemmän kuin vuosi sitten. Alustavien tietojen mukaan tulipaloissa menehtyi tammikuussa 9 ihmistä. Heistä 8 oli miehiä ja 1 nainen. 5 palokuolemista tapahtui omakotitaloissa. Alustavien tietojen mukaan kuolleista 5 oli yli 60-vuotiaita.

Uusi pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011. SPEK tiedottaa lain sisällöstä Pelastuslaki uudistui -sarjassaan. Laki löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110379.pdf

Lisätietoja:

Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, 045 657 7290

Varautumisjohtaja Karim Peltonen, 040 169 0996

Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta -ohje: http://www.intermin.fi/julkaisu/022012

Tiedot perustuvat sekä SPEKin mediaseurantaan että viranomaisten PRONTO-tietokantaan. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Tämä antaa järjestölle tapauskohtaista tietoa, jota sillä ei olisi muuten käytettävissään. Tilastointia on tehty vuodesta 1999 alkaen, ja se on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTO-tilastointia.

RÄDDNINGSBRANSCHENS CENTRALORGANISATION I FINLAND INFORMERAR  6.2.2012

______________________________________________________________________________

Räddningslagen reviderades – del 6

Varje boende borde känna till fastighetens säkerhetsplan 

Varje boende borde känna till sin bostadsfastighets räddningsplan.  Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland påminner om att det ligger på bostadsaktiebolagets ansvar att utarbeta en räddningsplan, hålla den uppdaterad och informera de boende om den.  Av räddningsplanen måste framgå identifierade faror och risker, sätt på vilka de förebyggs samt förhållningsregler vid olyckor. En räddningsplan måste utarbetas för bostadshus med minst tre bostäder.  9människor omkom i bränder i februari.  

Med tanke på boendesäkerheten i en bostadsfastighet är det nödvändigt att de boende vet hurdan räddningsplanen för deras bostadshus är och hurdana förhållningsregler den innefattar. Människors egen verksamhet är ofta orsaken till olika olyckor. Till exempel under åren 2009–2011 orsakades över 60 % av bränderna avsiktligt eller av oaktsamhet.  Det är viktigt att de boende vet om riskerna med boendet och om förebyggandet av olyckor.

Inrikesministeriet har publicerat en föreskrift om bostadsfastigheters räddningsplanering. Dess syfte är att underlätta utarbetandet av räddningsplanen och stödja egen beredskap.  Det är också bra praxis att utbilda en säkerhetspersonal för bostadsbolaget.  En räddningsplan måste utarbetas för bostadshus med minst tre bostäder. 

när lagen trädde i kraft 1.7.2011 fick fastigheter som inte har en räddningsplan ett år på sig att utarbeta en plan. Befintliga räddningsplaner måste uppdateras före 1.7.2013. SPEK publicerar senare en handbok om bostadsfastigheters räddningsplanering.

I bränderna i januari dog två personer fler än för ett år sedan. Enligt preliminära uppgifter omkom 9 människor i bränder i januari. 8 av offren var män och 1 var kvinna. 5 av bränderna med dödlig utgång inträffade i egnahemshus. Enligt preliminära uppgifter var fem av de omkomna över 60 år.

Den nya räddningslagen trädde i kraft 1.7.2011. SPEK informerar om innehållet i den nya räddningslagen i sin serie Räddningslagen reviderades. Lagen finns i adressen: http://www.finlex.fi/sv/laki/alkup/2011/20110379

Ytterligare information:

Säkerhetschef Ilpo Leino, 045 657 7290

Beredskapsdirektör Karim Peltonen, 040 169 0996

En föreskrift om bostadsfastighets räddningsplanering:

http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/vwByTemasve/BC73FE758839488CC22579920046F581?OpenDocument

Uppgifterna baserar sig på SPEK:s mediauppföljning och myndigheternas PRONTO-statistik. SPEK följer upp antalet branddöda i mediernas nyheter. Detta ger organisationen sådan information om enskilda fall som den inte annars skulle ha till sitt förfogande. Statistik har förts från och med år 1999, och den har ofta mycket bra motsvarat myndigheternas PRONTO-statistik.

________________________________

                  WWW.SPEK.FI

Pakkaset lisäävät tulipaloriskiä

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannan mukaan liian kova lämmittäminen ja jäätyneiden putkien sulattaminen aiheuttavat kovien pakkasten aikaan tulipaloja.  Äkillinen tai pitkäaikainen kova lämmittäminen saattaa rikkoa tulisijan tai hormit. Vauriot aiheuttavat aina tulipalon vaaran. Pakkasten jatkuessa pitkään lisääntyy myös vesiputkien jäätymisriski. Jäätyneitä putkia ei saa itse yrittää sulattaa avoliekillä tai kuumailmapuhaltimella, vaan apuun kutsutaan LVI-alan ammattilainen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja vakuutusyhtiöt muistuttavat pitkään kylmänä olleen tulisijan maltillisesta lämmittämisestä tulipalojen ehkäisemiseksi. Liian nopea ja raju tai pitkään kestävä lämmittäminen voi vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia sekä niiden välistä liitosta. Näin uuniin tai hormiin saattaa syntyä halkeamia, joiden kautta tulipalo pääsee pahimmillaan leviämään koko rakennukseen.

Lämmitys aloitetaan hitaasti tulisijan ominaisuuksien mukaisesti. Pesään laitetaan aluksi vain vähän puuta kerrallaan, ja niitä lisätään vähitellen tulisijan lämmetessä. Tulisijan käyttöohjeet on luettava huolellisesti ennen lämmittämistä erityisohjeiden varalta. Esimerkiksi joitakin varaavia takkoja saa lämmittää vain parilla, kolmella pesällisellä. Tulisijoja ja hormeja tulee tarkkailla lämmityksen aikana.

Lisälämmittimien kanssa täytyy olla erityisen varovainen ja noudattaa ehdottomasti suojaetäisyyksiä ja laitteen turvaohjeita. Kuumat lämmittimet ja patterit voivat sytyttää liian lähellä olevat palonarat materiaalit. Sähköpatterin päällä ei tulipalon vaaran takia saa kuivattaa mitään.

Pitkittyneet kovat pakkaset ja niiden lauhtuminen aiheuttavat vesijohtoputkien jäätymisen riskin. Putkien jäätyminen tulee estää. Kovalla pakkasella voi mm. jättää putken vuotamaan jäätymisen estämiseksi.

Jäätyminen lisää tulipaloriskiä, koska ihmiset sulattavat putkia esimerkiksi kuumailmapuhaltimella tai nestekaasupolttimella. Niin liekittömän kuumailmapuhaltimen ilma kuin avoliekillä sulattaminen voivat vaurioittaa putkia ja aiheuttaa tulipalon lämmön johtuessa talon rakenteisiin. Kuumailmapuhaltimen ja nestekaasupolttimen käyttö ovat tulityötä ja edellyttävät erityisiä turvatoimenpiteitä.

Jäätyneiden putkien sulattamiseen tarvitaan LVI-alan ammattilainen. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet ottavat kantaa putkien sulattamiseen. Jos suojeluohjetta on rikottu ja aiheutettu tulipalo, seurauksena saattaa olla korvauksen vähentäminen tai epääminen kokonaan.

Lisätietoja
Johtaja Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 5038 338
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4235, 050 571 7549

RÄDDNINGSBRANSCHENS CENTRALORGANISATION I FINLAND INFORMERAR  3.2.2012

________________________________________________________________________________________

Kölden ökar brandrisken

Enligt den mediauppföljning som utförs av Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland orsakar för häftig eldning och upptinande av frusna rör bränder under perioder av sträng kyla.  En snabb eller långvarig häftig eldning kan förstöra eldstaden och rökkanalerna. Skadorna orsakar alltid en brandrisk. Om kölden håller i sig länge ökar också risken för att rören fryser. Frusna rör får man absolut inte försöka tina upp med öppen eld eller en varmluftspistol, utan man skall tillkalla ett VVS-proffs.

Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK och försäkringsbolagen påminner om att sådana eldstäder som stått kalla en längre tid skall värmas upp försiktigt för att förebygga bränder. En för snabb och häftig eldning kan skada eldstaden och rökkanalen och fogen mellan dem. Detta kan ge upphov till sprickor i ugnen eller rökkanalen. Genom dessa kan branden i värsta fall sprida sig till hela byggnaden.

Man börjar eldningen långsamt med beaktande av eldstadens egenskaper. Till en början sätter man bara lite ved åt gången i eldstaden; ved tillsätts så småningom när eldstaden blir varmare. Man skall läsa bruksanvisningarna för eldstaden omsorgsfullt före eldning eftersom det kan finnas speciella anvisningar. I vissa spisar som lagrar värme får man till exempel endast bränna två till tre fulla eldstäder.  Eldstäder och rökkanaler måste hållas under uppsikt under eldningen.

Man måste vara speciellt försiktig med extravärmare och absolut iaktta skyddsavstånd och apparatens säkerhetsanvisningar. Heta värmare och värmeelement kan antända brandfarliga material som är för nära. Man får inte torka kläder på elradiatorer på grund av brandrisk.

Långa perioder med sträng kyla samt avtagande köld ökar risken för att vattenledningar fryser. Man måste hindra att rören fryser. Under sträng kyla kan man bl.a. lämna kranen att rinna för att hindra att rören fryser.

Frysning ökar brandrisken, eftersom människor tinar upp rör till exempel med varmluftspistol eller gasolbrännare. Såväl luften från en flamlös varmluftspistol som upptinandet med öppen eld kan skada rören och orsaka en brand när värmen leds in i huskonstruktionerna. Användningen av varmluftspistol och gasolbrännare är heta arbeten och förutsätter speciella säkerhetsåtgärder.

För att tina upp frusna rör behövs ett VVS-proffs. Försäkringsbolagens skyddsanvisningar tar ställning till upptinande av rören. Om man har brutit mot skyddsanvisningarna och orsakat en brand, kan följden bli att ersättningen minskas eller avslås helt.

Ytterligare information

Direktör Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 5038 338
Skadeskyddschef Seppo Pekurinen, Finansbranschens Centralförbund, puh. 020 793 4235, 050 571 7549

Savusukelluslaitteissa käytettävissä komposiittipulloissa ilmennyt vuotoja

Ammattilaistiedote: Paloilmoittimien ongelmat komponenttien yhteensovittamisessa ja häiriötilanteissa

 Palokuolemat vähenivät – ikäihmisten turvallisuus on haaste

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 67 ihmistä. Kuolemantapaukset sattuivat  59 tulipalossa. Palokuolemien määrä on nyt suurin piirtein samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Niin Suomessa kuin Pohjoismaissa on vielä paljon tehtävää asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Erityisenä haasteena on ikäihmisten turvallisuudesta huolehtiminen.

Jo pitkään Suomessa on ollut keskimäärin sata palokuolemaa vuodessa. Vaihteluväli on ollut noin 80 – 120. Vuosi 2011 oli toinen vuosi peräkkäin, jolloin tulipalojen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät. Väestömäärään suhteutettuna viime vuoden palokuolemien määrä on noin 12 tapausta miljoonaa asukasta kohti. Tämä luku on samaa luokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa paloturvallisuutta on parina viime vuotena parannettu monin keinoin: Suomessa saa myydä ainoastaan itsestään sammuvia savukkeita, palovaroittimien määrää kodeissa on lisätty, paloturvallisuuden edistämiseksi on kampanjoitu ahkerasti, ja sprinklaamista on edistetty. Ruotsissa ja Norjassa puolestaan uusissa rakentamismääräyksissä on vaatimuksia asuntojen varustamiseksi sammutuslaitteistoilla.

Viime vuonna suurin tulipalossa kuolleiden ryhmä olivat ikäihmiset. Yli 60-vuotiaiden osuus viime vuoden palokuolleista oli lähes puolet. Aiemmin selkein riskiryhmä olivat keski-ikäiset miehet. Tässä kehityksessä näkyy yhteiskunnan ikärakenteen muutos. Ikäihmisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Mikäli asumisen turvallisuutta ei pystytä edistämään, vanhusten palokuolemien määrän voidaan olettaa kasvavan.

Miehiä  vuoden 2011 palokuolleista oli 43, naisia 19. Viiden uhrin sukupuoli ei ilmennyt tietolähteissä. Palopaikan perusteella palokuoleman riski on suurin omakotitaloissa. Viime vuoden palokuolemista 25 tapahtui niissä, kerrostaloissa 13, rivi- ja muissa pientaloissa 12. Tupakointi oli yhä yleisin tunnistettu syy kuolemaan johtaneissa paloissa. Toiseksi eniten kuolemantapauksia oli tahallaan sytytetyissä tulipaloissa.

Lisätietoja
Johtaja Matti Orrainen, puh. 040 503 8338

Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, puh. 045 657 7290

Tiedot perustuvat sekä SPEKin mediaseurantaan että viranomaisten PRONTO-tietokantaan. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Tämä antaa järjestölle tapauskohtaista tietoa, jota sillä ei olisi muuten käytettävissään. Tilastointia on tehty vuodesta 1999 alkaen, ja se on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTO-tilastointia.’

RÄDDNINGSBRANSCHENS CENTRALORGANISATION I FINLAND INFORMERAR          9.1.2012

_______________________________________________________________________________

Antalet branddöda minskade – äldres säkerhet är en utmaning

Förra året omkom 67 människor i 59 bränder enligt preliminära uppgifter från Räddningsbranschens Centralorganisation SPEK. Antalet är nu ungefär på samma nivå som i de övriga nordiska länderna. Både i Finland och i Norden finns det ännu mycket att göra för att förbättra brandsäkerheten i boendet. De äldres brandsäkerhet utgör en speciell utmaning.

Redan länge har det inträffat i genomsnitt hundra bränder med dödlig utgång per år i Finland. Variationsbredden har varit cirka 80 – 120. År 2011 var det andra året i rad då dödsfall som orsakats av bränder minskade. I förhållande till befolkningsmängden var antalet branddöda i fjol cirka 12 fall per en miljon invånare. Denna siffra är på samma nivå som i de övriga nordiska länderna.

I Finland har brandsäkerheten förbättrats på många sätt under de senaste åren: I Finland får man endast sälja cigarretter som slocknar av sig själv, antalet brandvarnare i hemmen har ökat, det har funnits flera kampanjer för brandsäkerheten. och man har främjat sprinklersystem. Å andra sidan kräver de nya byggbestämmelserna i Sverige och Norge att bostäder skall förses med släckanläggningar.

Förra året var de äldre den största gruppen bland dem som omkom i bränder. Nästan hälften av dem som dog i bränder förra året var över 60 år. Tidigare var den största riskgruppen medelålders män. Denna utveckling avspeglar förändringen i samhällets åldersstruktur. De äldres relativa andel av befolkningen ökar snabbt. Om man inte lyckas öka säkerheten i boendet, kommer antalet äldre som dör i bränder att växa.

År 2011 var 43 av de branddöda män och 19 kvinnor. Könet på fem av offren framgick inte av uppgifterna. Att döma av brandplatsen är risken att dö i brand störst i egnahemshus. 25 av dem som omkom i bränder förra året dog i egnahemshus, 13 i höghus och 12 i radhus och övriga småhus. Den vanligaste orsaken till bränder med dödlig utgång var fortfarande rökning. Näst mest dödsfall inträffade i anlagda bränder.

Ytterligare information

Direktör Matti Orrainen, tel. 040 503 8338

Säkerhetschef Ilpo Leino, 045 657 7290

Uppgifterna baserar sig på SPEK:s mediauppföljning och myndigheternas PRONTO-statistik. SPEK följer upp antalet branddöda i mediernas nyheter. Detta ger organisationen sådan information om enskilda fall som den inte annars skulle ha till sitt förfogande. Statistik har förts från och med år 1999, och den har ofta mycket bra motsvarat myndigheternas PRONTO-statistik.