Pakkaset lisäävät tulipaloriskiä

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannan mukaan liian kova lämmittäminen ja jäätyneiden putkien sulattaminen aiheuttavat kovien pakkasten aikaan tulipaloja.  Äkillinen tai pitkäaikainen kova lämmittäminen saattaa rikkoa tulisijan tai hormit. Vauriot aiheuttavat aina tulipalon vaaran. Pakkasten jatkuessa pitkään lisääntyy myös vesiputkien jäätymisriski. Jäätyneitä putkia ei saa itse yrittää sulattaa avoliekillä tai kuumailmapuhaltimella, vaan apuun kutsutaan LVI-alan ammattilainen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja vakuutusyhtiöt muistuttavat pitkään kylmänä olleen tulisijan maltillisesta lämmittämisestä tulipalojen ehkäisemiseksi. Liian nopea ja raju tai pitkään kestävä lämmittäminen voi vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia sekä niiden välistä liitosta. Näin uuniin tai hormiin saattaa syntyä halkeamia, joiden kautta tulipalo pääsee pahimmillaan leviämään koko rakennukseen.

Lämmitys aloitetaan hitaasti tulisijan ominaisuuksien mukaisesti. Pesään laitetaan aluksi vain vähän puuta kerrallaan, ja niitä lisätään vähitellen tulisijan lämmetessä. Tulisijan käyttöohjeet on luettava huolellisesti ennen lämmittämistä erityisohjeiden varalta. Esimerkiksi joitakin varaavia takkoja saa lämmittää vain parilla, kolmella pesällisellä. Tulisijoja ja hormeja tulee tarkkailla lämmityksen aikana.

Lisälämmittimien kanssa täytyy olla erityisen varovainen ja noudattaa ehdottomasti suojaetäisyyksiä ja laitteen turvaohjeita. Kuumat lämmittimet ja patterit voivat sytyttää liian lähellä olevat palonarat materiaalit. Sähköpatterin päällä ei tulipalon vaaran takia saa kuivattaa mitään.

Pitkittyneet kovat pakkaset ja niiden lauhtuminen aiheuttavat vesijohtoputkien jäätymisen riskin. Putkien jäätyminen tulee estää. Kovalla pakkasella voi mm. jättää putken vuotamaan jäätymisen estämiseksi.

Jäätyminen lisää tulipaloriskiä, koska ihmiset sulattavat putkia esimerkiksi kuumailmapuhaltimella tai nestekaasupolttimella. Niin liekittömän kuumailmapuhaltimen ilma kuin avoliekillä sulattaminen voivat vaurioittaa putkia ja aiheuttaa tulipalon lämmön johtuessa talon rakenteisiin. Kuumailmapuhaltimen ja nestekaasupolttimen käyttö ovat tulityötä ja edellyttävät erityisiä turvatoimenpiteitä.

Jäätyneiden putkien sulattamiseen tarvitaan LVI-alan ammattilainen. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet ottavat kantaa putkien sulattamiseen. Jos suojeluohjetta on rikottu ja aiheutettu tulipalo, seurauksena saattaa olla korvauksen vähentäminen tai epääminen kokonaan.

Lisätietoja
Johtaja Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 5038 338
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4235, 050 571 7549

RÄDDNINGSBRANSCHENS CENTRALORGANISATION I FINLAND INFORMERAR  3.2.2012

________________________________________________________________________________________

Kölden ökar brandrisken

Enligt den mediauppföljning som utförs av Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland orsakar för häftig eldning och upptinande av frusna rör bränder under perioder av sträng kyla.  En snabb eller långvarig häftig eldning kan förstöra eldstaden och rökkanalerna. Skadorna orsakar alltid en brandrisk. Om kölden håller i sig länge ökar också risken för att rören fryser. Frusna rör får man absolut inte försöka tina upp med öppen eld eller en varmluftspistol, utan man skall tillkalla ett VVS-proffs.

Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK och försäkringsbolagen påminner om att sådana eldstäder som stått kalla en längre tid skall värmas upp försiktigt för att förebygga bränder. En för snabb och häftig eldning kan skada eldstaden och rökkanalen och fogen mellan dem. Detta kan ge upphov till sprickor i ugnen eller rökkanalen. Genom dessa kan branden i värsta fall sprida sig till hela byggnaden.

Man börjar eldningen långsamt med beaktande av eldstadens egenskaper. Till en början sätter man bara lite ved åt gången i eldstaden; ved tillsätts så småningom när eldstaden blir varmare. Man skall läsa bruksanvisningarna för eldstaden omsorgsfullt före eldning eftersom det kan finnas speciella anvisningar. I vissa spisar som lagrar värme får man till exempel endast bränna två till tre fulla eldstäder.  Eldstäder och rökkanaler måste hållas under uppsikt under eldningen.

Man måste vara speciellt försiktig med extravärmare och absolut iaktta skyddsavstånd och apparatens säkerhetsanvisningar. Heta värmare och värmeelement kan antända brandfarliga material som är för nära. Man får inte torka kläder på elradiatorer på grund av brandrisk.

Långa perioder med sträng kyla samt avtagande köld ökar risken för att vattenledningar fryser. Man måste hindra att rören fryser. Under sträng kyla kan man bl.a. lämna kranen att rinna för att hindra att rören fryser.

Frysning ökar brandrisken, eftersom människor tinar upp rör till exempel med varmluftspistol eller gasolbrännare. Såväl luften från en flamlös varmluftspistol som upptinandet med öppen eld kan skada rören och orsaka en brand när värmen leds in i huskonstruktionerna. Användningen av varmluftspistol och gasolbrännare är heta arbeten och förutsätter speciella säkerhetsåtgärder.

För att tina upp frusna rör behövs ett VVS-proffs. Försäkringsbolagens skyddsanvisningar tar ställning till upptinande av rören. Om man har brutit mot skyddsanvisningarna och orsakat en brand, kan följden bli att ersättningen minskas eller avslås helt.

Ytterligare information

Direktör Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 5038 338
Skadeskyddschef Seppo Pekurinen, Finansbranschens Centralförbund, puh. 020 793 4235, 050 571 7549